Yleiskristillinen medialähetysjärjestö • tavoittaa Venäjää, Aasiaa ja islamilaista maailmaa
| Tyhjyys huusi sisälläni |
|
Lapsuuskotini oli tuiki tavallinen: isä, äiti, minä ja kaksi siskoa. Kerran viisivuotiaana näin kun poliisit toivat naapurin setää mustallamaijalla kotiin. Se oli jännää. Silloin päätin, että tuollainen minäkin haluan olla isona – mies, jota pelätään ja jonka perässä poliisit juoksevat. Yliluonnollinen pelastusJouduin 12-vuotiaana pahaan onnettomuuteen, josta selvisin ihmeellisesti. Ajoin lumipyryssä polkupyörällä kotiin, kun takaa tullut auto törmäsi minuun ja lensin tielle. Jumala lähetti erään eläinlääkärin paikalle juuri ennen kuin kaksi rekkaa olisi ajanut ylitseni. Lääkärit ymmärsivät että olin pelastunut yliluonnollisesti. He järjestivät luokseni kaksi pastoria, jotka sanoivat, että Jumala on pelastanut minut ja Hänellä on elämälleni joku suunnitelma. Ymmärsin, että se oli totta, mutta päätin, että en tarvitse Jumalaa, vaan haluan olla oman elämäni herra. VinosuuntausNiihin aikoihin alkoivat alkoholikokeiluni. Aina kun otin viinaa, tunsin itseni kovaksi, rohkeaksi ja hauskaksi tyypiksi. Koulussa olin kovaa kaveria, ja kiusasin muita, mutta kyllä minuakin kiusattiin. Olin opettajien kanssa hankaluuksissa vähän väliä. Viinaa alkoi mennä yhä enemmän. Kesälomilla ei selviä päiviä juuri ollut. Kahdeksannen luokan kesälomalla kaverini ampui humalapäissään itsensä haulikolla. Järkytykseni oli kova, mutta en ymmärtänyt, että viina voisi tuhota minunkin elämäni. RikollismaailmaMuutin kotoa pois 15-vuotiaana. Tutustuin itseäni vanhempiin koviin jätkiin ja syöksyin rikolliseen elämään. Mukaan tulivat myös huumeet. Sain 16-vuotiaana ensimmäiset ehdolliset vankeustuomioni. Elämäni sisältö oli päihteitä, varkauksia, pahoinpitelyjä ja riehumista. Kotiväkikin sai pelätä minua. Olin päihteistä niin sekaisin, että 17-vuotiaana jouduin mielisairaalaan. Sen jälkeen lähdin ensimmäiseen päihdekuntoutukseen A-kodille. Siitä alkoi vuosien laitoskierre. 18-vuotiaana sain ensimmäisen ehdottoman vankeusrangaistuksen ja 19-vuotiaana toisen. Sain vapautuksen asepalvelusta, koska lausunnon mukaan olin ”itselleni ja ympäristölleni vaarallinen”. Vankilassa suoritin lukion opintoja etäopiskelijana ja pysyin erossa päihteistä. Vauhti kiihtyySovitettuani tuomioni jatkoin opiskelua. Yritin välttää ”turhia” rikoksia ja niitä seuraavia tuomioita. Vähitellen viina ja pillerit veivät kuitenkin taas miestä. Kaveripiirissäni tapahtuneen henkirikoksen jälkipuinneissa sain useita puukoniskuja kostoksi tapahtuneesta. Siitä alkoi ryyppyputki, jonka aikana puukotin naapuriani ja ajoin juovuksissa poliisiautoa pakoon kymmeniä kilometrejä. Työllistin poliiseja kiitettävästi ja syytteitä kasaantui taas sen verran että oikeudesta oli odotettavissa 2-3 vuoden vankeustuomio. Koulusta sain käräjille lausunnon opinnoistani ja se yhdessä taitavan asianajajan kanssa vaikutti niin, että syytenimikkeet lievenivät ja sain lopulta kaksi alle vuoden vankeustuomiota, jotka muutettiin yhdyskuntapalveluksi. Ylioppilaslakin sain kuin ihmeen kaupalla. Sitten viina vei taas, ja yhdyskuntapalveluni keskeytyi. Erään sairaalareissun jälkeen päätin yrittää raitistua ja hakeuduin katkaisuhoidon kautta päihdekuntoutukseen. Päätöstä motivoi lääkärin toteamus, että ellei elämäni muuttuisi radikaalisti, en näkisi 23-vuotissyntymäpäivääni. Siihen oli aikaa puolisen vuotta. VaroitusSain uuden mahdollisuuden yhdyskuntapalveluun sekä työharjoittelupaikan ja asunnon. Kävin lähes päivittäin AA-ryhmässä. Ajattelin, että raitistumisen myötä elämälleni tulisi tarkoitus. Mutta elämä ilman viinaa ahdisti, enkä nähnyt enää syytä olla selvin päin. Join 2,5 kuukautta putkeen ja hengenlähtö oli lähellä. Lopulta jouduin sairaalaan. Lääkäri sanoi, ettei minunlaisiani tarvitsisi enää kuljettaa sairaalaan, vaan oikea osoite olisi kaatopaikka. Päätin mennä sukulaismieheni tyhjillään olevaan taloon, jossa tiesin hänen säilyttävän aseitaan ja ampua itseni haulikolla. Silloin Jumala puhui: ”Jos teet sen, joudut helvettiin!” Siinä hetkessä tajusin, että Jumala on olemassa. En kuitenkaan halunnut ottaa selvää, mitä Hän tahtoo, vaan yritin omin voimin taas raitistua. Päämäärä ja sisältöMuutin vuonna 2006 Keravalle ja aloitin nuoriso-ohjaajan opinnot. Tutustuin uskovaiseen mieheen. Näin että hänen elämällään on päämäärä ja sisältö. Se se sai minut ajattelemaan. Päihteet vetivät puoleensa, mutta samaan aikaan Jumala aloitti pelastustyönsä. Vankilassa luetut kirjat KK – Kuolemankauppias ja Kure – Yksinäinen susi pyörivät mielessä. Lopulta ymmärsin, että minulla oli vain kaksi vaihtoehtoa: ennenaikainen kuolema ja kadotus tai Jeesus ja uusi elämä. Menin tapaamaan erästä pastoria. Kerroin olevani umpikujassa, mutta pastori sanoi: ”Jeesukselle mikään ei ole mahdotonta, hän voi auttaa sinuakin!” Pastori rukoili, että vapautuisin riippuvuuksistani ja sitten rukoilimme yhdessä. Sydämeni huusi: ”Jeesus, jos olet oikeasti Jumala, jos olet olemassa, jos voit antaa minunkin syntini anteeksi ja uuden elämän, niin tässä olen. Anna anteeksi kaikki pahat tekoni. Tule elämääni ja muuta se. Jos annat uuden elämän, haluan elää sen niin kuin sinä tahdot”. Siinä hetkessä vuosia minua seurannut ahdistus otettiin pois. Olin onnellinen kuin pikkupoika. Tajusin, että Jeesus on totta, eikä minun koskaan enää tarvitsisi juoda tai rötöstellä. Päihdekahleeni katkaistiin ja vapauduin jopa tupakasta sillä kertaa. Myös ihmisvihani otettiin pois. Tajusin, että pystyn rakastamaan toisia ihmisiä. Parempaa tilalleEnnen uskoontuloani olin ollut kauhu- ja väkivaltaelokuvien ja -kirjojen sekä raskaan metallimusiikin suurkuluttaja. Ne olivat inspiroineet minua kaikenlaiseen pahuuteen. Katsoin parhaaksi tuhota ne kaikki. Tilalle tuli parempaa. Nyt olen elänyt tätä uutta elämää kohta viisi vuotta. Se on ollut elämäni mielenkiintoisinta ja antoisinta aikaa. Koko ajan olen ollut vapaa päihteistä. Olen oppinut tuntemaan Jumalaa, ja Hän on tehnyt elämässäni suuria ihmeitä. Löysin ihanan uskovan vaimon. Olen tehnyt hengellistä työtä ja olen nähnyt, miten ihmiset löytävät uskon ja heidän elämänsä muuttuu. Tiedän, että kaikki vanha on anteeksi annettua ja olen matkalla taivaaseen. Olen toiminut mm. seurakunnan työntekijänä ja tällä hetkellä olen kiertävä julistaja.Tyhjyys huusi vuosia sisimmässäni. Jeesus täytti sen ja elämälläni on tarkoitus ja päämäärä! |